b) kotiin purkamaan matkalaukkua ja pesemään pyykkiä. Mutta koska kotoinen neitokaisemme sijaitsee missä sijaitsee, ei niitä näppäriä lentoja useinkaan löydy...
Nimittäin Niksipirkkaakin nerokkaammalta vaikuttavat nettisivut tarjoavat sivutolkulla mitä erilaisimpia lentovaihtoehtoja, joissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mikäli loman aika ei olisi niin rajallinen kuin se usein on. Itse ainakin kokeilisin rohkean härskisti yli 24h:n matkustustunteja ja shoppailisin kentillä TAX-FREE hajuvesiä, käsintehtyä suklaata ja ihkaehtaa halpaa kirkasta väkevää juomaa, jos vain ne lomat eivät sattuisi olemaan niin pirun lyhyitä... Toisaalta vaikka Sinulla (pitkän työuran valtiolla tehneellä) olisikin lomaa runsaasti varastossa ja voisit mennä usean kuukauden kestävälle exclusive-lomalle Timbuktuun, niin saisit ainakin naapureiden kateuden ja ruukkuun kuihtuneiden kukkien lisäksi ostaa myös lisäaikaa toistaiseksi voimassaolevaan matkavakuutukseesi, koska useimmilla vakuutusyhtiöillä se on voimassa yhteenmenoon maksimissaan 45vrk.
Palatakseni nyt vielä itse asiaan eli aamuYölentoihin. Yritän nyt selittää mahdollisimman lyhyesti ja ytimekkäästi, miksi niitä euroja kannattaa kuitenkin laittaa siihen järkevään lentoon (ei aamuYölentoon). Oletetaan että fiksu matkakumppanisi on varannut Suomen ilmakehän sinivalkoisen lentoyhtiön suorat menopaluulennot Pariisiin. (Kuulostaa ihanalta ja sitä se menomatka olikin...) Matkalle lähdetään eräänä huhtikuun päivänä mitä suloisimmassa auringonpaisteessa Helsinki-Vantaan lentokentältä, ja matkalaukut saadaan kivuttomasti Pariisissa, minkä jälkeen erinomainen Rossybus vie sinut Ranskan pääkaupunkiin aivan hotellin juurelle. Tuo veikeä Rossybus on muuten näppärä ja käytännölinen. Se odottaa matkustajia ja lähtee kun matkustajat ovat täyttäneet bussin kohtuullisesti. Miten Helsinki-Vantaan lentokentän bussiyhteys häviää aina muiden maiden lentokenttäyhteyksille? Siinäpä dilemma. Ihme on myös se, että junayhteys valmistuu vasta ensi vuonna eli 2014. Varsinainen teknologian ihmemaa tämä meidän Nokialand. Helsinki-Vantaan lentokentän liikenneyhteyksien ihmettely lienee ihan OK, sillä lentäminenhän on se yleisin tapa, jolla hinaudutaan toiseen maahan. Pyrin kohtuuteen rönsyilyssäkin, joten jätän äsken mainitun asian puimisen toiseen kertaan. Itse Pariisin matkasta todettakoon, että se oli bien sûr yhtä unelmaa; ei pelkkää ruusuilla tanssimista vaan pikemminkin shampanjaa&sulavaa macaron-leivosta. Ahh.. c´etait magnifique! Jag rekommenderar!
Sitten paluulentoon. Pariisisissa selviää, että ET voi mennä Rossybussilla etkä edes metrolla. Apostolin kyydin lisäksi voit siis ottaa taksin. Huolellisina suomalaisina varasimme taksin hotellimme respasta jo edellisenä iltana, ja menimmepä jopa suhteellisen ajoissa nukkumaankin, jotta sitä jaksaisi herätä keskellä yötä. AamuYöllä heräsimme siinä sitten kello neljän tiimoilla ja joimme instant kahvia ja söimme muutaman ranskalaisen sitruunatartaletin (voilla leivottu, ei lisäaineita). Sitten vain menoksi, mikä tarkoitti könyämistä matkatavaroiden kanssa alakertaan. Alakerrasta löysimme taksimme. Taksikuskina ei ollut aitoranskalainen herra vaan maahanmuuttajanainen. Sellainen Afrikasta joskus Ranskaan tullut oikea matami, joka lienee monilapsisen perheen ainoa elättäjä. Tämä taksitar sitten erittäin harrastelijamaisesti raahasi tai yritti vetää nelipyöräistä matkalaukkua kahdella pyörällä, mikä ei ole hyvä idea, koska silloin laukun kulmat saattavat osua maahan ja naarmuuntua. Ylipäätänsä on idioottimaista vetää nelipyöräistä matkalaukkua kuin kaksipyöräistä. Siinä ei nimittäin ole mitään järkeä! Jos sinä niin teet, LOPETA heti. Tämän jälkeen matamimme yritti laittaa kaksi matkalaukkuamme peräkonttiin... Onnistumatta lainkaan siinä niin kuin pitäisi. Hän yritti neljä tai viisi kertaa paiskata takakontin kiinni, mutta se ei mahtunut, koska matkalaukut eivät mahtuneet sinne sillä tavalla aseteltuina. Matkakumppaniani harmitti suuresti tämä, ja tiesin hänen olevan raivoissaan. "Seuraavaksi tuo hajottaa laukkuni!!!" pyöri hänen mielessään. Loppujen lopuksi takakontti oli jollakin tavalla kiinni.
Aloitusmaksu sunnuntaiyönä oli 22 euroa. Matkaa kentälle tehtiin noin 40min ja perille päästyämme pysähtyi auto, matami ja matkustajat mutta vaan ei taksimittari. Kun annoimme matamille 80e mittari näytti noin 77,8e. Sitten se vasta alkoi. Ei suinkaan check in vaan vaihtorahojen etsintä, jonka aikana matami ähisi ja puhisi ranskaksi jotakin - ilmeisesti hän yritti keventää tunnelmaa. Kepeä ei tunnelma kuitenkaan ollut, koska matkustaja M1 ja M2 katsoivat koko ajan taksimittaria, joka naputti eteenpäin. Pian matami löysi kuin löysikin vaihtorahat 90 senttiä. Ideana oli siis juoksuttaa mittaria kunnes vaihtorahojen ja mittarin välillä löytyisi vastaavuus. Melko nerokasta. Ehkäpä joskus vielä EU keksii yhtä hyvän lainojen takaisinmaksukeinon. Tosiaan vaihtorahojen löydyttyä mittari näytti sen 79,1e. M2 totesi tämän session jälkeen "Miten joku voi olla taksikuski noin harrastelijamaisesti?!" .
Se siitä säästämisestä ja näppäristä aamuYölennoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti