TIRA MI SU! VEDÄ MINUT YLÖS!

 

                                          Minä Misu vien sekä silmäsi että kielesi!

Saiskos olla suklaata vai suklaata? Minä otan mielelläni kumpaakin. Ja otan vielä lisää vaikket antaisikaan. Suklaa on ihanaa, mutta niin on joku toinenkin. Toiseuden käsite kohdistuu tällä kertaa ylläri ylläri italialaiseen jälkiruokaan Tiramisuun, joka tarkoittaa sanatarkasti "vedä minut ylös". Pieni italian oppitunti: tirare= vetää, mi= minut/minulle, su= ylös. Facile!

On ihmisiä, jotka väittävät, ettei oikeaan tiramisuun kuulu suklaa ollenkaan. Päälle kuuluisi vain hieman hunnuttaa tummaa kaakaojauhetta... Mutta koska omistan Y-kromosomin, en voi olla laittamatta suklaata edes jonkin verran mihin tahansa ruokalajiin, johon se jollakin tapaa kuuluu tai voi kuulua. Tarinani kertoo viime äitienpäivästä, jona päädyin tekemään ihanaa kakkumaista tiramisua. Minua nimittäin ärsyttää vallan suuresti etenkin kotitekoisessa tiramisussa sen vulgaari ulkonäkö; uunivuoallinen kermapuuroa. Siitä loodasta sitä sitten lusikalla kaavitaan lautasille. Entä ulkonäkö? Mössöä? Kyllä. Minä en tahdo tiramisuni näyttävän kenenkään bodybuilderin rahka-aamupalalta - ei sinne päinkään.

Otin mallia Bo Hagströmin ja Robert Maglian Italialaiset jälkiruoat (Tammi 2009) -kirjasta, koska siellä näin kumottavan tiramisun ohjeen. Muutin ohjetta hieman ja onnistuin tekemään Miramisun.

MIRAMISU

Mitä tarvitaan:

vaahdotettua kermaa 1dl
munia 5 kpl
sokeria 2dl
sitruuna
mascarponejuustoa 500g
tummaa suklaata (maun mukaan)70g
marsalaviiniä tai konjakkia vajaa desi
pähkinöitä (esim. pekaani tai saksan) 120g
tummapaahtoista vahvaa kahvia tai espressoa noin 3dl(ei vaaleapaahtoista! suodatinkahvin paahtoaste mielellään 5)
savoiardikeksejä
ripaus suolaa
leipävuoka
tuorekelmua
mansikoita/muita marjoja koristeeksi
jääkaappi
tarjoiluastia

Mitä ja miten tehdään:

Vuoraa leipävuoka tuorekelmulla. Laita tippa öljyä vuoan pohjalle jotta kelmu pysyy paikoillaan. Vaahdota valkuaiset ja ripaus suolaa. Pese sitruuna kuumalla vedellä. Raasta sen kuori (vain keltainen osa) ja ota mehu talteen. Rouhi suklaa ja pähkinät mukaviksi sattumiksi, älä sekoita niitä keskenään. Vatkaa toisessa kulhossa mascarpone ja sokeri. Lisää joukkoon vaahdotettu kerma, koko sitruunankuoriraaste ja sekoita. Lisää lopuksi 2rkl sitruunanmehua. Yhdistä valkuaisvaahto mascarponeseokseen varovasti käännellen.

Sekoita kahviin alkoholi ja kaada liemi esim. keittolautaselle. Pyöritä nopeasti keksit kummaltakin puolelta terästetyssä kahvissa. Laita vuoratun leipävuoan pohjalle ensin kerros keksejä. Sirottele päälle pähkinöitä ja mascarponevaahtoa. Lisää sitten uusi kerros kostutettuja keksejä & pähkinäsattumia ja lopuksi mascarponevaahtoa. Jatka näin kunnes vuoka on täynnä. Laita päällimmäiseksi kostutettuja keksejä, jotta ne muodostavat Tiramisun pohjan kun kakku käännetään.Taittele tuorekelmu kakun päälle ja laita kakku vetäytymään jääkaappiin noin 4 tunniksi tai yön yli. 

Laita tarjoiluastia vuona päälle ja käännä. Poista kelmut. Asettele suklaasattumat ja mansikat Tiramisun päälle.

Tarjoile!

Maitoa

Vaikka maito on magiaa, on latte on muuttunut vääjäämättä kahviksi. Tai siis erikoiskahviksi, jos ihan tarkkoja ollaan. Pidetään erilaisten erikoiskahvien ja tavallisen suodantikahvin välillä ero, erityinen kielellinen eroavaisuus siis.

Soijalatte, capuccino, capuchino, latte, caffe latte, espresso macchiato, cafe corto, cafe americano, jäälatte... Rasvattomalla maidolla, kevytmaitodolla, hylamaidolla, soijamaidolla, iskukuumennetulla maidolla, riisimaidolla, kauramaidolla vai jatketaanko sittenkin vain vedellä? En muuten osaa valita. Toki kantikset tietävät, miten haluavat take awaynsa nauttia. Ellei olla sitten jo naatiskeltu Cupsolon erikoiskahveja kotona. Erikoisen hienoa on muuten juoda kahvia sekä kotona aamulla että työmatkalla. Töissä tietysti ollaan joustavia, kivan tavallisia reippaita työntekijöitä, jotka juovat sitä vaaleapaahtoista kitkerää kahvia mitä erikoisimmilla mausteilla. Esimerkiksi tunteja seisseen kahvin maustaa mikro, kun se uudelleenlämmittää kätevästi kahvin. Joskus taas mausteeksi riittää huoneilma, jolloin kahvista tulee huoneenlämpöistä. Maitokahveissa maito muuten painuu jäähtyessään kupin pohjalle, mikäli kahvia ei muisteta välillä sekoittaa. Itse olen huomannut, että erityisesti rasvaton maito painuu kahvissa hyvin kupin pohjalle. Panen pisteen tälle liirumlaarumille.

Nimittäin.

Aiheena ei muuten ole kahvinjuonti vaan kieli. Suomeen on rantautunut italian kielen maitoa tarkoittava  latte-sana. Elävä kieli muuttuu eli elää sen käyttäjien mukaan. Tällainen kielen elävyys kuuluu nopeasti erityisesti puheessa. On siis periaatteessa "ihan kiva" ja täysin normaalia, että kieleen lainautuu sanoja muista kielistä. Lisäksi ei pidä ihmetellä, jos vaikkapa vieraan kielen "maitoa" tarkoittava sana lainautuu  toiseen kieleen eri merkityksellä. Laten kohdalla juuri näin on käynyt. Annan kaikkien tilata lattensa ihan rauhassa. Itsekin otan juomalasin sijaan vain lasin ja luen sanomalehden sijaan lehteä. Ingen panik.

Ihmettelen kuitenkin, miten kaikkien suomalaisten rakastama, minunkin rakastama, suomalaisuuteen voimakkaasti painottava yritys nimeltä Fazer on pannut maitoa tulemaan konvehtiinsa. Kerron nyt erään jouluisen tarinan, joka tapahtui minulle tässä muutama päivä sitten. Olipa kerran konvehtirasia, joka risteili eteeni. Koska olen Taina Tavallinen, valitsin tietysti konvehdit niille annettujen nimien perusteella. Niinpä tässä pyhien tienoilla valitsin erään Latte-nimisen konvehdin tuosta sinisestä kuvassa olevasta Fazerin konvehtirasiasta. Valintahetkellä, ja vielä suklaa suussakin, kuvittelin, että konvehdin nimi Latte viittaa maitoon. Luulin makuaistini olevan outo, kun en jotain kermaista maidon makua siitä löytänyt. Vasta useiden tuntien kuluttua konvehdista päässäni välähti. Lattehan tarkoittaakin cafe lattea!  Kuten äsken jo leveilinkin erikoiskahvilistatietämyksilläni, tunnen myös suomen kielen latte-sanan merkityksen. "Mä voiSin ottaa yhen laten" - luonnistuu minultakin. Enkä muuten unohda stadin ässää tai sitä yleistä "suussa puhumista", joka antaa trendikkään säväyksen jokaiseen sanottuun sanaan Kehä kolmosen paremmalla puolella.

En halua tehdä kärpäsestä härkästä - kyseessähän on vain yksi konvehti useiden muiden joukossa. Eihän yksi konvehti kaada laihdutuskuuria, saatikka isoa yritystä... Mutta kuitenkin minä niin luulin, että Fazer, jonka tuotteita ostavat paitsi suomalaiset niin myös ulkomaalaiset, miettisi konvehtien nimiä hieman enemmän. Ei latte ole mikään Suomen rajojen ulkopuolelle levinnyt ja vakiintunut cafe lattea tarkoittava lyhennys. Luulisi, että Fazerin makeisten nimiä miettivä aivoriihi ajattelisi hieman suomen puhekieltä pidemmälle. Moni osaa kieliä sen verran, että tajuaa Latte-sanan merkityksen, joka kääntyy varmasti ennemmin maidoksi kuin kahviksi. Näin ollen käännöksen tuloksena on maito eikä maitokahvi: Latte konvehdin nimenä ohjaa (ulkomaalaista) kuluttajaa harhaan.

 

Maailmanperintökohde Dolomitit - Dolomites UNESCO World Heritage

Nova Ponte
 
Olin pari päivää sitten upeiden vuorien juurilla. Kohteen laadun takaa UNESCO. Pässinpää ja kovapäinen testarda kun olen vannoin, etten mene laskettelemaan. En mennytkään. Miksi sitten lähdin Bolzanon lähettyville Etelä-Tiroliin autonimiseen maakuntaan? Siksi, että pienessä kyläpahasessa nimeltä Nova Ponte, ei voi olla muuta tekemistä kuin tenttiin lukeminen. Toisaalta ajattelin myös, että ailahtelevan mielenlaatuni ansiosta saatan innostua paikasta, minkä seurauksena sijoittanen jonkin matkani lähitulevaisuudessa sinne.

 Maisemat Nova Ponten hautausmaalta.

Sivuhuomio: laskettelu ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiini lähinnä siksi, ettei minulla ollut omia välineitä tai edes rinteeseen sopivaa takkia mukana. Ystävälliset kämppikseni olisivat tietysti lainanneet omiaan, mutta koska haluan omat takkini ja housuni, niin ei moinen käytännöllinen lainaamisvaihtoehto tullut kysymykseenkään. Lisäksi olin jo jonkin aikaa ollut kokonaisvaltaisesti kyllästynyt lasketteluun lähinnä helmikuisten superpakkasten aiheuttaman kylmyyden takia. Pääkaupunkiseudun kasvattina "jouduin" nimittäin viettämään kaikki hiihtolomani Lapissa lasketellen ja tietysti juuri silloin, kun pakkaset ovat kovimmillaan. Nerokkaat keski- ja pohjois-suomalaiset ovat onnistuneet sijoittamaan koulujen hiihtolomat maaliskuulle, jolloin pakkanen on jo keväisen leutoa. He tuskin edes menevät rinteeseen silloin kun tollot helsinkiläiset, vantaalaiset, espoolaiset ja granilaiset suuntaavat sinne. Minulle on edelleenkin turha väittää, että -20 astetta tuuelella olisi ideaali rinnesää. Edes aurinko ei poista sitä tosiaa, että kylmä siellä tulee!

Paikallinen supermarket jäi haaveeksi...

Tenttiin lukeminen ei luonnollisestikaan onnistunut suunnitelmieni mukaan vaan pääprioriteeteikseni muodostui kaikenlainen löysäily: nukuin pitkään, kävelin kylän ympäri, ostin kaksi postikorttia, yritin mennä COOP-ketjun supermarkettiin onnistumatta siinä (auki 9-12.30 ja 15.30-20), katsoin soopaa televisiosta saksaksi ja italiaksi, poljin stepperillä, sain pienen sähköiskun hellasta kun nojasin samanaikaisesti sekä tiskialtaaseen että hellan metallireunaan - huonosti eristetty? Kyllä vain! Harmi sinänsä sillä, nämä "saksalaiset" ovat tunnettuja hyvinrakennetuista taloistaan ja organisointikyvystään, söin innokkaasti vuokratalomme omistajan tekemiä pullakransseja  (2 kranssia: toisessa Nutellaa, toisessa pähkinää sisällä), join teetä, luin Italian Elleä yms. Itseasiassa näin jälkikäteen ajateltuna ihan hyvä saldo löysäilyn suhteen. Parempi näin kuin olla tekemättä mitään. Yhden asian opin tenttiäkin varten: Amerigo Vespuccin Novo Mundo on hyvien maantiedon kirjojen esikuva.

Kämppikseni C&C ja muut tuttavapariskunnat, joita siellä oli menivät tietysti Obereggenin rinteisiin laskemaan. Perjantaina suuntasin minäkin sinne paikallisella bussilla. Bussimatka Nova Pontesta Obereggeniin kestää noin 15min ja kertalippu on 1,5e. Keskeistä tässä tarinassa on se, että tuolla hinnalla sain jotakin, mitä en uskonut enää saavani.

Rinnekarttaa. Oranssi nuoli osoittaa Obereggeniin.

Nimittäin Obereggeniin saavuttuani synnyin uudelleen: sain lasketteluintoni takaisin! Syitä on varmasti monia. Haluan ensinnäkin kehua rinneliikkeessä myytäviä lasketteluvaatteita, jotka näyttivät törkeän hyviltä. Toisekseen ulkona ei ollut kylmä. Pakkasta oli -2 =täydellinen rinnesää. Kolmannekseen kilvoittelin kahvilassa ja katsoin kuin muut laskivat. Se vasta tehosi.

Onneksi kuitenkin loppu hyvin kaikki hyvin. Olen taas laskettelun suhteen onnellinen ja tasapainossa. En kanna kaunaa Pakkasukolle, joka kiusasi minua kovilla pakkasillaan, enkä vihoittele edes hänen ystävälleen Tuulelle. Ihanaa minusta tulee taas lumikissa. En malta odottaa.

 

Valkoviinin ystäville!

Suosin tällä kertaa klassikkoruokia.

Natale al Duomo - Duomon joulumarkkinat

Milanon tunnetuimman katedraalin eteen - ja taakse - ovat ilmaantuneet joulumarkkinat. Kaikille vaan tiedoksi, että ne pysyvät siellä pitkään, aina Loppiaiseen saakka 6.1.2014 asti. Tällä viikolla minä ja ystäväni B tulimme markkinoille useaan otteeseen. Osittain siksi että voisimme suunnitella tulevia joululahjoja ja osittain taas siksi, että voisimme ostaa ihania ruokia, joita siellä myydään. Minun suosikkini on lihapiirakkaa muistuttava panzerotto. Konsepti on siis sama kuin lihapiirakassa, mutta täyte eri. Yleisimmät täytevaihtoehdot ovat: tomaatti ja mozzarella pomodoro e mozzarella, kinkku ja mozzarella prosciutto e mozzarella sekä pinaatti ja ricotta-juusto spinaci e ricotta. Itse olen ottanut jo kolme kertaa peräkkäin Un panzerotto con prosciutto e mozzarella. Se toimii. (Laiskan) helppo ja herkullinen lounas! Itseasiassa tämä panzerotto-innostus on saanut minut jopa suunnittelemaan matkaaa Lappeenrantaan  vain ja ainoastaan siksi, että pääsisin syömään vetyjä ja atomeja...

                               Kuvan ahne aikoo ostaa joululahjoiksi ihka aitoja patalappuja, joihin
                               kirjaillaan tietysti lahjan saajien nimet.

Ahneen kurja loppu: en onnistunut nappaamaan kuvaa panzerotosta, koska keskityin syömiseen ja laukun kantamiseen. Noh tuleehan niitä tilaisuuksia, ensi kerralla sitten. Ystäväni B on muuten jostain kumman syystä päätynyt ottamaan makeaa joka kerta. Itseasiassa olemme vaihtaneet paikkaa: minä makean mussuttaja ostan suolaista ja hän suolaisen suosija ostaa makeaa. Meistä on moneksi!

                               B:n munkki. Naisen eli B:n suusta kuultua: tämä sopii hetkeen jolloin halutaan  
                               vain vähän  jotakin makeaa, mutta ei mitään liian makeaa.

+

                                                Panzerotto pussissa. Kuvasta huolimatta
                                                sisältö pussia herkullisempaa.

Mitä Duomon joulumarkkinoilla myydään? Kaikkea tyypillistä markkinatavaraa: erilaisia ruokia kuten juustoa, viiniä, keksejä, suklaata, kuivattuja hedelmiä, salamia yms. ja sisilaisia leivonnaisia - suolaisia ja makeita (kokeile: arancini riispalloja, jotka täytetty juustolla, lihalla jne ja canneloni siciliani makealla ricottajuustolla täytettyjä canneloneja). Sitten löytyy toki pipoja, käsineitä, koruja, saippuoita ja kaikkea pienkrääsää. Kerrassaan mukavaa; jokaiselle jotakin!

                               Lisää näihin viini, niin combo on valmis.

                               Kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, suklaata...

                              Ihania persoonallisia koruja.

                                                From Calabria with love.